Päitsin jälkeen on taas ollut kiintoisaa lukea kuljettajien ja muidenkin kommentteja kisasta. Voipa sanoa, että voi sitä paatoksen määrää!
Kynnyskysymyksiin kuuluu saako kisaa ajella retkeilymielessä ja jokaisen satanen lasissa? Eiköhän se ole niin, että jokainen ratkaiskoon itse, kun lystin maksaa. Eli eiköhän anneta kaikkien kukkien kukkia. Ei Päitsi varmaankaan ole kaikille se suuri kilpailutapahtuma, jossa mitataan mahdollinen reitin pääsy läpi elävien kirjoissa. Suurimmalle osalle se on elämys ja melkein ainutkertainen rypistys, mutta silti pilke silmäkulmassa.
Kuten kisan slogankin sanoo: Suuri suomalainen seikkailu! Jonka jälkeen sanotaan, ettei enää ikinä. Mutta parhaassa tapauksessa jo kotimatkalla funtsitaan virityksiä ensi vuodelle.
Kalevi Tervashonka mielestäni taisi osua aika lailla naulan kantaan kirjoittaessaan OffroadPron keskustelupalstalla: ”… reitti oli paikoin liian vaativa. Ei 60-vuotias jaksa kovin monta kertaa pyörää suosta nostella, eikä aina se ajosilmäkään auta, kaihi vaivaa. Ehkä olisi meille vanhuksille parempi istua kotona keinutuolissa ja odotella noutajaa. Ei tämänikäiset huru-ukot enää mihinkään kilpaluokkaan voi osallistua, monelle on tarpeeksi kova koitos ajaa Päijänteen ympäri asfalttitietäkin…. olemme aika kovia keski-iän ylittäneitä tekohampaisia, omenavatsaisia, lievästi alkoholisoituneita aikuisiän diabetesta sairastavia velikultia. Ei hassu idea ajattaa kuntoluokka päitsin ympäri ilman ajanottoa helpohkoa reittiä.
o o o
Jari Mattila heitti jo ennen Päitsiä ilmaan ehdotuksen pimeän osuuksien poistamisesta Päijänneajosta. Lisäähän se eksotiikkaa, mutta myös kustannuksia siinä määrin, että karsii kuljettajia.
Marko Ojala yhtyy mainitulla keskustelupalstalla Mattilan ajatuksiin. Hänkin on sitä mieltä, että vaikeutta Päitsillä on riittävästi ilman paria - kolmea pimeän pätkääkin. Nämä pimeät ovat vähän kun extreme-testit MM-osakilpailuissa; mitään et voi niissä voittaa, mutta pilata koko kisan.
Kannattaisi varmaan ottaa asia puheeksi laajemminkin.
Olen pari kertaa ollut katsomassa syksyllä myös Kangasalla pimeän osuuksia. En oikein tiedä mitä hohtoa siinä on (ainakaan ilman peikkojuomia) katsojalle. Näet vain tuikkujen pomppivat ohi, mutta et aina edes tiedä kuka meni.
o o o
Endurokausi jatkuu vasta huhtikuun lopuilla (28.-29.4.) Espanjan Puerto Lumbrerasissa MM-osakilpailulla. Samassa paikassa ajettiin MM-sarjaa viimeksi 2003 ellen väärin muista.
Suomalaiset MM-sarjalaiset taitavat jo ollakin kaikki Välimeren maissa sen jälkeen kun Valtteri Salonen ja Jari Mattilan keskiviikkona aloittavat matkan Italiaan Ruotsin kautta.
Monille eteläeurooppalaisille jäi Östersundin talvikisasta paljon hampaankoloon, joten meikäläistenkin kannattaa olla iskussa sarjan jatkuessa kesäkeleillä.
Espanja ja Portugali viikkoa myöhemmin näyttävät vasta lopullisemmin, ketkä taistelevat MM-mitaleista.
o o o
SM-enduro jatkuu lauantaina 19. toukokuuta Jämsässä. Etenkin isommassa kaksitahtiluokassa pistetilanne kiristyi, kun Janne Suominen ja Mikko Tontti jäivät Päitsillä reitin varteen.
Puolitoistakertaiset pisteet antavana Päitsi oli juuri se kisa, jota kukaan ei olisi toivonut nollakisakseen. Mutta kausi on kuitenkin vielä nuori eikä kärkimiehistä yksikään ole vielä menettänyt mahdollisuuksiaan.
Mikko Tontin tilannekin on sikäli hyvä, ettei jalkapöydästä löytynyt murtumia. Isku oli vaan sen verran raju ja turvotus mahtava, nyt jo kaikkine sateenkaaren väreineen, ettei jalka toiminut vaihteita liikuttelemaan.
Sikäli tämän vuoden Päitsi oli Tontille poikkeuksellinen, että tuli ensimmäinen keskeytys vasta yhdeksännessä kilpailussa. Harva on päässyt niin vähällä. Mikko uskoo olevansa jo Jämsässä iskussa.
o o o
Heikki Timosen jatkosuunnitelmia odotellaan yhtäällä ja toisaalla. Timonen johtaakin pahimpien kanssakilpailijoiden epäonnen myötä selvällä piste-erolla. Heikki myönsikin tiistaina, että häneen on useampikin henkilö pyrkinyt vaikuttamaan.
Törkeätä! Mutta toisaalta miksiköhän itse miehelle eilen pirautin…
Myös Endurospecial Trophy SM:ssä eli SM-enduron yleiskilpailussa kärjen tilanne Lahden, Riihimäen ja Päitsin jälkeen on mitä tasaisin: Valtteri Salonen 57 pistettä, Petteri Silvan 56 pistettä ja Heikki Timonen 53,5 pistettä.
|
