Suomalaiset juhlivat mielin määrin MM-enduron avausviikonloppuna Östersundissa. Täyslaidallinen tuli heti avauspäivänä; kaikki miesten luokkavoitot, kovimmassa niissä nelosvoitto, ja junnuissakin kelpo näyttöjä. Sama kaiku oli askelten sunnuntaina ja suomalaiset saivat sarjaan lentävän löhdön komilla saattopisteillä.
Samuli Aron ja Mika Aholan näytös oli odotettu, mutta erityisesti mieltä lämmitti kahden epäonnen soturin nousu pramille. Valtteri Salonen kylpi lähes koko viime kauden erilaisissa ongelmissa ja Jari Mattilan alkukausi on ollut tervanjuontia.
Salonen väläytteli jo kotimaassa, mutta Mattila kaikkea muuta. Sitä vähän epäiltiinkin, että Jari saattaa pärjätä paremmin auratuilla urilla kuin tyypillisessä Suomi-endurossa. No nyt voi sanoa, että Mattila pärjäsi MM-osakilpailussa paljon paremmin niin luokassaan kuin yleiskilpailussa kuin SM-osakilpailuissa!
Tietenkään kaikki ei ole vieläkään aivan kohdallaan eroa Aroon ja Aholaan tulee minuuttitolkulla. Niin Salosellakin. Mutta merkkejä paremmasta on.
Kauaksi taakse jäi herra nimeltä Stefan Merriman.

o o o

Ensimmäistä kokonaista kauttaan MM-sarjassa aloitteleva Tomi Peltola oli myös positiivinen yllätys. Peltola ehti Suzukilla avauspäivänä alussa jopa luokan kakkoskyytiin, mutta pari pätkää pudotti viikinkiä vähän alaspäin.
Toisena päivävä Peltola oli kolmas ja aivan kakkossijan iholla.
Enemmän kuitenkin tuli sijoitusten suhteen kuin Peltola itsekään uskalsi odottaa. Kärkeen tuli hänelläkin paljon eroa, mutta siellä viilettikin itse Juha Salminen. Muut olivat täysin lyötävissä.
Ja taas takana sellaisia herroja kuin Alessandro Belometti ja Marc Germain.

o o o

Totuuden nimessä pitää yhtyä Salmiseen ensikommenttiin lauantaina
Östersundissa: Olot suosivat suomalaisia. Vaikka ammattikuskimme ovatkin vähän kotimaassa harjoittelevina paremmin kotikentällä Etelä- ja Keski-Euroopassa, lajitaidot on silti hankittu Suomessa. Myös loskassa, lumessa, liukkaalla ja spooreissa.
Kaikkein vähiten lumiuriin on viime vuosina tuntumaa hakenut Salminen.
Östersundin allakaan hän ei ajanut yhtään lumikisaa päinvastoin kuin muut suomalaiset tehdaskuskit.
Odottakaas vaan kun Juha pääsee MM-sarjan jatkuessa huhtikuun lopuilla Espanjan Puerto Lumbrerasissa vasta ”oikeasti” irti!
Totuus on sitten siellä jossakin. Espanjassa ja Portugalissa.

o o o

MM-avauksessa yleiskilpailun kympin kärjessä oli kuusi suomalaista ja neljän kärki. Sunnuntaina viisi seitsemän parhan joukossa! Parhaiten pohjoismaalaisten kotikenttäetu näkyi junnuluokassa: kärkikymmenikössä lauantaina vain yksi Pohjoismaiden ulkopuolelta. Nikanderin, Turman, Kääpän ja Hellstenin sijoitukset hyviä, mutta Hellstenilläkin jo peräti kahdeksan minuuttia viime kauden junnumestariin Joakim Ljunggreniin, joka olisi pärjännyt hyvin enduro2-luokassa, johon alunperin oli jo menossa.
Viime kauden hopea- ja pronssimitalistit Marc Bourgeois ja Jacob Stapleton olivat täysin pimennossa, sarjan nelonen Oriol Mena tuskaili 19:nneksi.
On helppo veikata, että nimenomaan junnuissa kympin kärki pisteissä muuttuu kauden mittaan eniten.
Muuten olen sitä mieltä, että Turman, Hellstenin ja toisena päivänä keskeyttäneen Roni Nikanderin pitäisi ajaa jatkossakin MM-sarjaa. Eikä olisi pahitteeksi, että paikkoja Sixin junujoukkueeseen jo alettaisiin vähintään miettiä.
Muissakin lajeissa ns. varmoille tapauksille tilannetta rauhoitetaan aikaisilla valinnoilla. Ja mitä tekevät vielä Jari Pulkkinen ja Patrick Wikman. Älkäämme unohtako Eero Remestä, joka jko kahdesti on näyttänyt leijonankyntensä.

o o o

Östersundille on muuten annettava kosolti kiitosta tulospalvelusta.
Tulokset ilmestyivät nettiin (www.winterenduro.com) nopeammin kuin ehkä koskaan MM-sarjassa.