Moottoriliiton enduron lajiryhmä lajipäällikkö Kimmo Ahvenaisen johdolla järjesti perjantaina (2.3.) Tuusulassa illan, jossa pohdittiin Uuden-Seelannin Sixin tapahtumia ja suunniteltiin tämän vuoden kisaa Chilessä ja luotiin myös katse kauemmaksi tulevaisuuteen.
Paikalla oli 18 henkilöä, valtaosa Taupossa mukana olleita. Liiton puolesta paikalla olivat varapuheenjohtajat Alexander Sorento ja Reijo Kivelä. Kuljettajia edustivat Juha Salminen ja Jari Mattila, joukkuejohtoa Pekka Kulju.
Keskustelu oli vilkasta, asiallista ja monipuolista.
- Tarkoituksena oli hakea ideoita Sixin matkoille ja niitä toki saatiinkin. Markkinoinnin ja varainhankinnan tarpeellisuus todettiin taas kerran hyvin tärkeäksi.

Ilman vapaaehtoisia ei olisi Sixiä

Suomalaisten toiminta ja osallistuminen Sixille on ratkaisevasti vapaaehtoisten varassa. Valmistelut paikan päällä ja huolto lepäävät suurin osin kisoihin monien paikalle omalla kustannuksilla saapuneiden varassa.
Juha Salminen korosti tätä asiaa useaan otteeseen illan aikana, vaikka näkikin tarpeelliseksi asioiden kehittämistä niin tässä asiassa kuin kaikessa muussakin.
- Huoltotoiminta paranee hitaasti, mutta varmasti. Kuskina ei voi muuta kuin olla tyytyväinen, jos homma pelaa edes näin hyvin kuin nyt. Kuski ajaa ja taustatiimi tekee töitä kuskille, Salminen sanoi.
Salmisen mukaan ei pidä odottaa ja toivoa mahdottomia.
- Ihan hyvin olemme pärjänneet tällä systeemillä. Jos homma olisi kiinni huollon tasosta, Italia ja Ruotsi olisivat voittaneet kisat viimeisen vuosikymmenen aikana aina.
Nyt se voittaja on kuitenkin ollut Suomi.
Juha Salminen ei halunnut nostaa kuskeja temppelin harjalle, vaan korosti vapaaehtoisten ratkaisevaa roolia. Silti hänen mukaansa vähän ontuu.
- Kuljettajat eivät voi ammattilaisina omaa hommaansa enää nykyistä enemmän paremmin tehdä, mutta huolto toimii amatööripohjalta…, Salminen rinnasti.

Liitto kustantaa kuljettajalle yhden mekaanikon

Käytäntö Sixin matkojen rahoituksessa on, että liitto kustantaa maajoukkueiden kuljettajat ja kullekin yhden mekaanikon. At-asemia, pätkien lähtöjä ja maaleja miehittävät - ja naisittavat! - vapaaehtoiset, jotka matkaavat maailman ääriin omilla rahoillaan rakkaudesta lajiin.
- Ei voi olla poiskaan. Aamuviidestä puoleenyöhön. Kuskit ovat kuin hyviä kavereita. Olemme kuin perhettä, yksi vapaaehtoisista Reijo Vartiainen todisti.
Kimmo Ahvenaisen mukaan vapaaehtoisille tarjotaan vain yksi lämmin ateria päivän päätteeksi varikolla.
Vapaaehtoiset ripotellaan maastoon pätkille. Siellä pöpelikössä saattaa huveta koko päivä.
- Pyrimme kierrättämään porukkaa ja järjestämään myös vapaapäiviä, jolloin voi katsella rauhassa kisoja ja maisemia, Ahvenainen kertoi.

Huolto pitää joukkuetta pystyssä

Huoltopisteissä väki tarjoaa kuljettajille muonaa ja juomaa ja tarvittaessa työvälineitä, pitää huolta pätkän ajan vyölaukusta ja pitää kirjaa kärkikuljettajien pätkäajoista.
- Viimeksi mainittu on tärkeätä sikälikin, että pystymme valvomaan tulosten oikeellisuutta.
Puhelimilla kulkee huoltojen välillä myös tieto mahdollisista ongelmista ja jälkipään kuskeille infoa vaaran paikoista kisapätkillä ja siirtymillä.
Juha Salmisen mielestä Sixeillä huolto on ns. perushuoltoa.
- Ei voi odottaakaan, että huoltopisteessä kaveri tietäisi kaikesta kaiken. Sixin huolto on lähempänä SM-kisan kerho- ja tiimihuoltoa kuin MM-kisan huoltoa.
Väkeä huoltopisteissä on oltava riittävästi, sillä yhtä aikaa asemalle saattaa pölähtää useampikin kuski. Myös kerhojoukkueiden kuljettajia.
- Kerhojoukkueiden huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä. Ilman heitä olisimme olleet monta kertaa pulassa. Voimme lyödä voimavaramme yhteen ja jakaa tehtäviä kaikkien hyväksi, Pekka Kulju kertoi.
Salmisen mukaan tehtaiden puolesta MM-sarjan kuskeille tulevat mekaanikot ovat poissa laskuista mitä tulee maastotoimintaan.
- Heidän pitää olla mukana mm. päivän loppuhuollossa. Sinne ei kaukaa maastosta aina voi ehtiä.
Tilaisuudessa toivottiinkin, että liitto voisi edes nimellisesti tulla mukaan vapaaehtoisten huoltajien matkakuluihin.
- Se parantaisi sitoutumista tehtävään. Pienikin summa antaisi hyvän mielen ja nostaisi me-henkeä, todettiin.

Hiilihydraattisempaa muonaa

Jari Mattila toivoisi varikkoruokailusta paremmin urheilijalle sopivampaa.
- Mieluummin pastaa tai muuta helpommin sulavaa kuin veristä pihviä, Mattila totesi.
- Mutta se on hyvä, että kisan jälkeen saa heti syödä varikolla eikä tarvitse lähteä metsästämään sapuskaa muualta.
Myös lääkärin saamista joukkueeseen pidettiin hyvänä. Italialla ja Ruotsilla sellainen on ainakin aika ajoin ollutkin.
- Jos oma lekuri olisi vaikka varikolla tai hotellilla, saataisiin apu nopeammin kuin järjestäjän tai yleiseen systeemiin turvautumalla, Mattila sanoi.
- Kyseessä voisi olla monitoimihenkilö, joka olisi apuna muussakin. Vaikka lääkäri-kokki-hieroja -yhdistelmä, Salminen visioi.
Mattilan mukaan Suomen osallistuminen Sixeille voi lähivuosina tulla nykyistä kalliimmaksi. Näin käy jos tehdaskuljettajien määrä putoaa.
- Nyt saamme tehtaalta pyörät, varaosat ja niiden kuljetukset. Ne loppuvat, jos tehdaspaikat ehtyvät. Siksikin olisi tärkeätä huolehtia jälkikasvusta. Sixi on paras näyttöpaikka tehdastiimeihin.

Chileen vaaditaan kansainvälisiä näyttöjä

Chilen syksyn Sixille vaaditaan lajipäällikkö Kimmo Ahvenaisen mukaan kansainvälisiä näyttöjä. Ahvenainen oli kysellyt asiaan liiton näkemyksiä.
- Trophy-joukkueen kokoamisessa ratkaisevat pitkälti menestykset MM-sarjassa. Junior Trophy-joukkue lähetetään, jos näytöt ovat riittäviä. Niitä on annettava kansainvälisissä kilpailuissa. Ruotsin talvi-MM ei ole sellainen.
Kyseeseen tulevat lähinnä siis vain eurooppalaiset MM-osakilpailut ja vastaavalla tavalla EM-sarja.
- Moottoriliiton hallitus päättää mitkä joukkueet lähetetään. Lajiryhmä lähtee siitä, että Trophy ja Junior Trophy ja toivon mukaan kerhojoukkue- tai joukkueitakin, Ahvenainen kertoi.
Salminen korosti suomalaisten nuorten tärkeyttä olla mukana Sixillä.
- Ottakaa huomioon, että nykyinen Trophy-joukkue alkaa ukkoutua. Miehistä loppuvat kuskit, jos meillä ei ole junnujoukkueen kautta kasvamassa uusia ajajia miesten joukkueeseen.
Näinhän se on. Uuden-Seelannin kultajoukkueessa vain Mattila ja Marko Tarkkala olivat alle kolmekymppisiä.
- Sixi on paras koulu ja oppimispaikka.
Kimmo Ahvenaisen mukaan hyviä nuoria, nousevia kykyjä onkin tulossa.
- En tunne montakaan MM-sarjan huippua, joka ei olisi noussut asemaansa ilman Sixin-kokemuksia.
- Kerhojoukkueita voisivat lähettää kotimaiset merkkitiimit. Jos ei Chileen, niin jatkossa Kreikkaan, Ahvenainen ehdotti.
- Ja kerhojoukkueen voi koota useamman kerhon ajajista, Reijo Kivelä puhui kokemuksesta. KaMoKellahan on kokemusta voitonkin verran.

Menestystä ei ole osattu hyödyntää

Suomi on hallinnut Sixiä viimeisen kymmenen vuoden aikana suvereenisti. Mutta mestaruutta ei ole osattu hyödyntää markkinoinnissa mitenkään.
Tilaisuudessa pohdittiinkin tapoja ja asiaa varten perustetaan toimikunta.
- Sixille voi myydä kisapaitaan sponsoreille tilaa, sillä tehdaskuskitkin ajavat maajoukkueen puolesta eivätkä tiimin velvoitteet päde. Mutta kun ajetaan Chilessä, kyseeseen tulevat parhaiten monikansalliset yritykset, Salminen kertoi.
Alexander Sorento kertoi, ettei liitolla ole markkinointiin henkilöä. Tietysti voimavaroja voisi kohdentaa tähän asiaan. Vaikka muidenkin mp -lajien yhteisenä kehittämisprojektina.

Chileen tarvitaan taas vapaaehtoisia

Kimmo Ahvenaisen mukaan Kalkku ry:n nettisivuille www.fin-enduro.com tullaan lähiaikoina laittamaan informaatiota Chilen matkasta ja hinnoista.
- Haluamme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiedot henkilöistä, jotka ovat lähdössä matkalle ja käytettävissä huoltotehtävissä. Jottei kaikki jäisi viime tippaan. Lähtijöiden määrä vaikuttaa myös hintoihin, Kimmo Ahvenainen kertoi.
Pekka Kulju kertoi tilaisuudessa alustavia (ei sitovia) tietoja kisapaikasta ja hinnoista.
Kisapaikka La Serena sijaitsee 500 km Santiagosta pohjoiseen. Maa on pitkä ja kapea valtameren rannalla. Pohjoisosa maata on kuivaa ja ihan pohjoinen autiota, maan eteläosa kosteampaa ja metsäistäkin.
- Kisan aikana eletään kevättä eli luvassa on lämmintä ja kuivaa. Pöly voi olla ongelma ennemmin kun kura. Kaiketi Brasilian Sixin kaltaista, sillä pätkiäkin ajetaan ainakin osittain rantahietikoilla kuten Fortalezassakin, maassa useamman kerran, mutta eteläosissa käynyt Kulju totesi.
Kulju on kerännyt tietoja myös Chilen Sixin-joukkueiden johdolta.
Lennot Chileen tulevat maksamaan noin tuhat euroa. Lentoon hupene noin vuorokausi. Majoitushinnat ovat 30-70 euroa/hlö/vrk.
Matkanjärjestäjänä toimii Ahvenaisen mukaan liiton sijasta suoraan matkatoimisto.
- Polttoaineella ei liene Chilessä laatuongelmaa. Maa on Etelä-Amerikan kehittyneimpiä, vaikka vastakohtaisuuksien maahan Hotellitarjonta on hyvä ja ne ovat isoja, joten Taupon lailla joukkuetta ei tarvitse jakaa kolmeen eri majoituspaikkaan. Hygieniataso on hyvä, Kulju tiesi.