Tulipa käytyä Sysmässä vähän enskaamassa. Nimenomaan "vähän"... Pikiksiä
olikin reitillä normaalista poiketen ainoastaan kaksi, jotka ajettiin
kahteen kertaan. Molemmat pätkät olivat normaalia pidempiä, joten ajoaikaa
oli kuitenkin tarjolla ihan riittävästi. Maastot olivat tällä kertaa ihan
perinteistä Suomi-enduroa, kiveä ja hyvien polkujen sekoitusta ja vähän
peltoa.
Eka pätkä lähti ihan mukavasti käyntiin, kunnes puolen välin jälkeen
hakkuuaukolla ryssin sitten oikein huolella ja jäin jumiin olemattomaan
mäkeen isojen kivien väliin:. Siinä temuamista tovin verran, kädet ihan
jumiin ja koko loppu pikis ihan käteen. Voisin kuvitella että puoli
minuuttia tuli turpiin ihan turhaan. Siitä sitten kierrosta eteenpäin
siirtymää pitkin kakkospätkää kohden, kunnes napsahti. Taas ihan helppo
paikka, liukas pieni kallionousu, johon kaaduin kyljelleen ja jarrupetaali
kytkinkopasta läpi. Öljyt pihalle vaihdelootasta ja mopo autoon.
Kisa jäi siis kovin lyhyeksi ja samalla mitalihaaveet melkein jo
romuttuivat. Periksi ei kuitenkaan anneta ennen viimestä kisaa Seinäjoella.
Sen jälkeen katsotaan sitten miten äijän kävi!
Tuomas Ahonen
|
