Mika Aholalla on syytä juhlaan, sillä hämeenlinnalainen johtaa kolmen MM-kisaviikonlopun jälkeen sarjan totaalia ylivoimaisesti kahdella pisteellä ennen Ranskan komeettaa Jonny Albertia (123-121) ja sarjan kovinta luokkaakin enduro2:ta yhdellä pisteellä.
Maanantaina Porton kaupungista tavoitettu Ahola sanoikin, että niin kauan juhlitaan kuin siihen on aihetta.
MM-sarjan extreme-pätkien kisassa (jota BMW sponssaa) Ahola menetti kärkipaikan, mutta ei hätää sillä sen otti toinen suomalainen Juha Salminen.
Kärki siinä nyt: Salminen 116, Ahola 111, Cervantes 101, Aro ja Aubert 97, Tarkkala 83 ja sitä rataa.

o o o

Vankan motocrosstaustan omaava Jonny Aubert väläytteli jo viime kaudella.
MM-sarjassa tuli vain kolme päivävoittoa, mutta silti hän oli loppupisteissä kakkosluokassa neljäs. Nollapäiviä peräti kolme, mutta kaikki maaliin ajetut
13 kisaa neljän parhaan joukossa!
Tällä kaudella Aubert on noussut kokonaan uudelle tasolle. Ruotsin talvi-MM:ssä ranskalainen oli molempina päivinä luokassaan "vasta" viides, mutta Espanjassa ja Portugalissa hän putsasi "totaalitkin" joka kerta nimiinsä.
Ei siis ihme, että Aholan tilanne luokan ja yleiskilpailun kärjessä käy tukalaksi.
On juhlittava vielä kun voi. Enkä totea tätä mitenkään ivatakseni. On vain fakta.

o o o

Mika Ahola itsekin sanoo, että jos Aubert jatkaa nähdyllä tavalla ja jos hän ei saa pyöränsä tekniikkaa kehittämällä lisää vauhtia, ei hän mahda ranskalaiselle kerrassaan mitään.
Ahola on samassa tilanteessa kuin Marcus Grönholm oman Gallian kukkonsa Sebastien Loebin kanssa MM-rallisarjassa.
Ahola sanoo suoraan, ettei hän pysty parantamaan ajoaan nykyisestä. Aholalla on pitkä kokemus, mies tuntee itsensä ja toteaa asian mutkitta. Portugalissa Ahola ei omien sanojensa mukaan tehnyt yhtään ratkaisevaa virhettä, vaan oli osuuteensa tyytyväinen. Ei vaan pystynyt parempaan.
Aholan mukaan tilanne on monesti pätkän jälkeen vähän "skitso": "Ajoin itse hyvin, mutta jostain Aubert kaivoi muutaman sekunnin pois. Mistä ihmeestä?"
Keinot Aubertin pysäyttämiseen on Aholan mukaan ehkä löydettävissä painavammalla virtapäällä ja jousituksesta. Hondan tykissä on tehoa, mutta niitä menee liikaa sutimiseen. Alatehoissa sen sijaan ruuti on kortilla ja sitä kautta vauhdin lisää saattaisi olla löydettävissä.
Jotakin selityksiä pitää kaivaa. Jos ei muuta niin itseä rauhoittaakseen. Ja muutenhan peli olisi jo etukäteen menetetty, Ahola sanoo.

o o o

Kisapätkien erilaisuus, sikäli kuin niitä nykyisin enää juuri on, ei Aholan mukaan anna vastausta Aubertin vahvuuteen. Sen Ahola on havainnut, että motocrosstesteistä ranskalaiselle sopivat paremmin hitaammat pätkät ja hänelle itselleen nopeammat. Silti erot ovat marginaaliset.
Espanjassa oli märkää vain avauspäivänä. Sen jälkeen on ajettu kuivilla alustoilla. Aholan toivo lepääkin nyt Aubertin suhteen suhteen siinä, että MM-sarjan jatkuessa kolmen viikon kuluttua Italiassa, olisi märkää.
Äärimmäiset olosuhteet, vesisade ja sairaan liukasta. Ne ovat Aholan toivelistan kärjessä Bornoon.

o o o

Ahola sanoo arvostavansa nimenomaan menestystä yleiskilpailussa (Endurospecial Trophy MM-palkinto). Tie maailmanmestaruuteen avautuu vain pärjäämällä hyvin yleiskilpailussa. Tämä pätee nimenomaan e2-luokkaan, joka on edelleen sarjan kuninkuusluokka.
Ahola ja Samuli Aro jakoivat Östersundissa yleiskisan ykkös- ja kakkossijat, mutta sen jälkeen Ahola on ollut kerran toinen ja kolmesti neljäs.
Ahola sanookin, että pitäisi ehdottomasti mahtua joka päivä yleiskilpailussa tasaisesti kolmen kärkeen.
Siis onko Aholan tilanne nyt katastrofaalinen? Ei. Kaukana siitä. Koskaan aiemmin tilanne kauden tässä vaiheessa ei aholalaisittain ole ollut näin hyvä!

o o o

Juha Salminen on aloittanut kauden pikkuluokassa räväkästi. Salminen on tavallaan palannut juurille, sillä ensimmäinen maailmanmestaruus 1999 tuli juuri pikkuluokassa, jossa ajoivat siihen aikaan vain 125-kuutioiset, siis kaksitahtiset. Mestaruuksia Salmiselle tuli sitten ennen Amerikan valloitusta kuusi putkeen ja kylkiäisina viisi sarjan yleismestaruutta.
Salmisen suvereenisuus taisi olla syynä siihen, ettei yleismestaruudesta sen jälkeen ole enää ajettu.
Tämän kauden kuuden voiton putki ei vielä ole mitenkään tavatonta, kun puhutaan Salmisesta. Kausilla 2000-2001 Salminen ajoi 18 osakilpailussa peräkkäin voittoon ja kausilla 2002-2003 täyden tusinan voittoja peräkkäin.
Erikoisuus on myös se, että koko kauden 2000 vantaalainen puski voitosta voittoon, kymmenen kisaa.
MM-osakilpailuvoittoja Salmisella on nyt kaikkiaan 66. Kaikkien aikojen toptenissä kärjessä on Kari Tiainen 77 voitolla. Vaikka Salminen voittaisi kaikki kauden loput kymmenen päivää, jäisi hän vielä yhden päähän oppi-isänsä rekordista.
Mutta Salmisen urahan jatkuu ja Salminen nousee ykköseksi arvatenkin kauden
2008 alkupuolella.